lauantai 31. tammikuuta 2015

Moving from coast to another

Pari viikkoa oon elelly talvisessa Losissa… juupajuu. Noh, talvisesta kaukana mutta elänyt olen ainakin. Oon niin tyytyväinen mun päätökseen perheen vaihdosta. Oikeesti nautin tästä todella paljon. Lapset on ihania, kilttejä mut silti energisiä! Mulla on ollu kivaa niiden kanssa ja tuun hyvin juttuun sekä lasten, että vanhempien kanssa.
Mun päivät alkaa sillä et saan lapset ylös sängyistä ja aamutoimille. Samalla teen heille jotain aamupalaa, mitä he ikinä haluavatkaan. Ei oo mitään kovin erikoisia juttuja tullut vielä vastaan. Sitten oon päivän vapaalla ja haen lapset koulusta kahden ja puol kolmen välillä. Sen jälkeen on sitte päivästä riippuen jos jonkinmoista ohjelmaa. Kuuden maissa syödään päivällistä ja siihen loppuu päivä. Mulla ei oo varsinaista lukkaria, mut tunnit on neuvoteltavissa jos on jotai erityistä ohjelmaa ja huomaan kyllä ihan silmämääräisesti et ei mun tunnit yli 45 mene. Ei millään. On se vaan niin erilaista vanhempien lasten kanssa joita on vaan kaksi ja joiden kanssa tulee hyvin juttuun. Työ ei tunnu työltä, lähinnä tuntuu et mun elämässä on nyt yks sisko ja veli enemmän :)
Tänään oli eka au pair meeting ja oli kivaa. Tai ainakin ihmiset oli kivoja :) Vähän pitkän kaavan mukaan meeting ku oltii kävelemässä Malibu Creek State Parkissa. No, ainakin maisemat oli mukavat :)



in English:

I have already been here for two weeks. Winter LA… Well not sure which one this is, winter or summer ;D haha… I'm so happy for switching host family. I really enjoy my time (working and off, both) here! Kids are so nice and kind but still they have energy to do things. I have had fun with them and I get along good with both kids and parents.
My days start by getting kids up and making them some breakfast, carpool is taking them to school around 7.45. During the day I'm off and then I'm picking them up from school around 2/2:30. Then depending on day we have some hobbies and homework to do. Dinner we have (again depending on the day) around 6/7 and that's the end of my workday. I can have dinner with my fam or I can go and do whatever I want. I don't have schedule where all the hours are marked down (since it's every week the same :D haha ) but still I know a) how my days and weeks are b) that I'm not working more than 45h. Not even close to it.
Taking care of older kids (and only two) is so different. So much nicer imo. I do things I enjoy doing, I talk with them and we have good time together, Actually I feel like I'm not really working. More like I have now two more siblings who I help like my owns to do homework and drive them to do sports. Just like in Finland, just more time to spend with them. :) AWESOME HUH?!
Today we had au pair meeting in Malibu Creek State Park and it was fun. Or people were nice. Just a little boring in a way but at least weather and views were amazing!




tiistai 13. tammikuuta 2015

How to know if the family is right for you or not?

Mulle on nyt useampi ihminen tästä aiheesta laittanu toivetta; eli miten valita perhe. Mähän oon joutunu (oikeastaan saanut) valita nyt kaksi perhettä yhteensä. Koitan ajatella tätä koko asiaa siltä kannalta, et jos en olis ensin käyny tätä 5kk mudassa ryömimistä läpi, en ois löytäny mun tulevaa perhettä. Siis oikeesti. Ei he olis olleet rematchissa silloin kun mä tätä mietin ensimmäisiä kertoja. No, nyt kuitenkin ensimmäisen hudin jälkeen aloin vähän miettimään, että mikä meni vikaan ja missä. Miksi tää ei toiminut? Miten olin onnistunut valitsemaan heidät. No ajatukset on selventyny viikko viikolta enemmän. Listaan tähän alas nyt asioita, joita ainakin tulis ottaa huomioon perheen valinnassa. Mikään asia ei oo sitte niin mustavalkoinen, tiedän. En vaan jaksa jokaista "mutta, jos, ehkä, vaikka"jne kirjoittaa. Eli koittakaa kestää..
Nää koittaa olla nyt jonkunlaisessa "tärkeysjärjestyksessä", oman kokemuksen mukaan :D

1. Lasten lukumäärä ja iät
Jos susta tuntuu hakemusta lukiessa ja skypettäessä et ei musta oo tähän, ei susta ehkä oo siihen. Jos oot omassa päässä asettanu rajaksi kaks lasta ja saat hakemuksen kolmen lapsen perheestä, jossa kaikki lapset on suht nuoria ja sun vastuulla… Älä ota sitä. Siis ihan oikeesti. Pitäydy niissä rajoissa, jotka sun päässä on. Tässä asiassa. 
Tässä asiassa perhe ei myöskään voi valehdella, eli voit täysin luottaa hakemukseen.

2. Perheen elämäntyyli
Oot itse tosi aktiivinen ja rakastat tehdä aktiviteetteja lasten kanssa. No perheessä niitä ei tehdä, kannattaako mennä? Ei. 
Jos et saa tehdä asioita, jotka saa sut iloiseksi, niin et osaa myöskään olla iloinen. Jos vertaat sun elämäntyyliä kotimaassa heidän elämäntyyliin, on se varmasti erilainen. Mutta mieti, mitkä asiat on sulle niitä, mistä tuut iloiseksi ja mitä et voi sietää. Se auttaa. Saat selville vähän tarkemmin, mitä olet hakemassa. 
Myös ruoka on osa elämäntyyliä. Jos he elää makaroonilla ja ovat kasvissyöjiä, jotka eivät kokkaa itse… Et välttämättä halua sinne jos olet suomalainen grillipihvien rakastaja.
Tässä asiassa on huonoa se, et he voivat valehdella minkä kerkeää. Silti, kun skypetät heidän kanssa useasti ja mielellään useasti vaikka saman viikon aikana (ei siis kerran nyt ja kerran kuukauden päästä), saat vähän realistisemman kuvan. Jos talossa on aina kauhea sotku, tuskin se on siisti niinä muina päivinä. Jos heidän suunnitelmat on aina "no tänään ollaan ihan vaan kotona", on ne suunnitelmat aika samat varmasti muina päivinäkin. Lisäksi, jos he sanoo syövänsä terveellisesti, ja aina kuulet lasten kysyvän et saisko jätskiä tai muroja, karkkia tai keksiä, ei se todellisuus ehkä ookkaan terveellisesti syöminen. Se voi tarkoittaa et nää herkut on luomua, mutta ei se siitä terveellistä silti tee.

3. Asuinpaikka
No, lienee sanomattakin selvää, että isojen kaupunkien läheisyydessä on enemmän au paireja ku keskellä metsää? Eli mieti mitä haluat; jos oikeasti haluat maalle niin mieti myös sitä, että kaverit lähialueella voi olla harvassa. Jos taas haluat keskelle Manhattania… Mieti uudestaan :D 
Älä mieti mihin osavaltioon haluat (joillain tietty on ehdottomia eitä esimerkiksi ilmaston takia, jonka todella tajuan), mutta mieti, että minkä tyyppiseen paikkaan; kaupungin vilskeeseen vai maalle? Sosialisoituminen maalla hankalampaa, mutta onnistunee silti :) 

4. Oma huone ja omat muut tilat
Muista, että oot töissä samassa paikassa, jossa elät. Etkä vaan niin et sulla on työhuone kotona, mutta sä oot töissä vielä kaiken lisäksi samojen ihmisten kanssa ku asut. Eli tuut kaipaamaan jonkun verran yksityisyyttä ihan varmasti. 
Tähän vaikuttaa tietenkin lasten ikä; jos lapset on teini-ikäisiä, ei se ehkä haittaa niin paljon vaikka asuisitte samassa kerroksessa vierekkäisissä huoneissa. Mut jos sulla on vauvoja/pieniä lapsia, kannattaa huomioida se, että he saattavat heräillä keskellä yötä ja rääkyä vaikka tunnin. Jos vanhempien makuuhuone on kauempana, eivät he välttämättä kuule sitä meteliä yhtä nopeasti ku sinä. Voi olla häiritsevää herätä joka ikinen yö siihen, että lapsi huutaa
Itse mut on suotu (itseasiassa oon karaistunut sisarusten käsittelyssä) hyvillä unenlahjoilla, mitä lasten itkuihin tulee. Olen herännyt ehkä kerran viiden kuukauden aikana lasten itkuun. Asun siis vauvan viereisessä huoneessa ja hän itkee kuulemma lähes joka yö suoraa huutoa. Vanha auppari taas kertoi heränneensä tähän lähes joka yö…
Vessa on yks asia myös. Perheen ei tarvitse tarjota aupparille omaa kylppäriä, mutta joillain (mitä itse olen kuullut, niin useimmilla) se kuitenkin on. Itse en ollut nirso tämän suhteen, jaanhan mä Suomessakin vessat ja kylppärit sisarusten kanssa. No mutta, nyt kun tätä uutta perhettä aloin miettimään, oli oma kylppäri ehdoton. Haluan päästä suihkuun muulloinkin kun ihan tajuttoman myöhään illalla tai aikaisin aamulla. Aina pitää ottaa huomioon se, et jos on lasten kylpyaika ni et voi itse mennä sinne ja et edes käymään vessaan kovin helposti. Meillä kylpyrumba kestää yleensä sellasen pari tuntia kokonaisuudessaan ja siinä välissä itse sinne hyppääminen ja lasten lämpimän veden varastaminen ei vaan käy päinsä. Tässä kylpyhuonetouhussakin lasten iät tietenkin vaikuttavat.

5. Työajat
45 tuntiahan on raja, mitä viikottaiseen työhön tulee. Mutta se, miten nämä tunnit on jaoteltu viikon ajalle, on perheen oma asia. Päivässä rajana pidetään kymmentä tuntia. 
Au pairin ideahan on olla joustava lastenhoitomahdollisuus, mutta rajansa kaikella. Itse valitsisin perheen, jossa viikon tunnit olisivat joka viikko samat (ja mun toinen perhe onkin sellainen). Tietenkin aina on joitain poikkeusviikkoja mutta pääsääntönä tämä. Olen nyt ollut perheessä, jossa lukujärjestys muuttuu joka viikko ja aikalailla lennosta. Eihän siinä muuta, mutta suunnitelmat jää usein viime tinkaan. Ja itse kaipaan jonkunnäköistä rutiinia viikkoihini.
Myös viikonloppuja kannattaa miettiä; jos olet suurimman osan viikonlopuista töissä ja sulle kuuluva puolentoista päivän vapaa sijoittuu arkipäiviin, on se häiritsevää viimeistään siinä vaiheessa, kun alat löytämään kavereita alueelta. Lähes kaikilla mun tuntemilla au paireilla on viikonloput vapaita (tarkoitan siis lauantai aamupäivästä/aikaisesta iltapäivästä sunnuntai iltaan), eli silloin on yleensä mahdollisuus tehdä kavereiden kanssa jotain. Jokaiselle au pairille kuitenkin kuuluu kerran kuukaudessa vapaa viikonloppu perjantai 6pm-maanantai aamu, koska ikinä aloitatkaan! 
Myös sitä, miten tunnit sijoittuu päivään, on hyvä miettiä. Itsellä on jaoteltu päivän tunteja esimerkiksi parin tunnin tauolla ja rehellisesti sanottuna, siinä ajassa ei kyllä paljoa ehdi tekemään. 

6. Auto 
Tässä en olis hirveen ronkeli. Itsellä ei oo ollut täällä omaa autoa käytössä ja se on ollu ihan ok. Suomessa mulla oli kuitenkin oma auto enkä oo tätäkään kokenut hankalaksi. 
Auton käyttöoikeutta pitäisin silti tosi tärkeänä. Jenkeissä vaan et pääse joka paikkaan ilman autoa. Mulla on siis autoon ollut käyttöoikeus ihan koko ajan, kun se vaan on saatavilla eikä vanhemmat tarvitse. Silti onhan se häiritsevää, että lasten kanssa harvoin pystyn tekemään autoa vaativia aktiviteetteja, koska autoa ei ole keskellä päivää kovin useinkaan käytössä. 
Lisäksi kannattaa olla selvillä, onko autossa silti käyttörajoutuksia. Esimerkiksi, ettet saa ajaa moottoriteillä tai kaupungin keskustassa. Tai joku etäisyys kotoa joka on maksimi. Itsellä on näitä rajoituksia ja kyllä tuo motarirajoitus vaikuttaa aika paljon, muut ei niinkään. 

7. Au pairien määrä ennen sinua ja miten heidän kanssa on selviydytty
Tässä asiassa on puolensa ja puolensa. Tosi vahvasti. On toisaalta hienoa olla se ensimmäinen, todella spesiaali auppari. Siinä on varmasti monia hyviä puolia, kuten, että oot varmasti enemmän perheenjäsen jos perhe niin ylipäätään haluaa. Mulla on muutama kaveri, jotka on ollu ekoja auppareita, eikä heiltä oo mitään huonoja kokemuksia sadellut! Mutta, onhan se helpompaa jos aupparijutut on perheelle ennestään tuttuja. Lapsilla voi olla helpompaa tottua suhun, kun tilanne ei oo uus. Vanhemmatkin ehkä osaavat suhtautua auppariin paremmin, heillä on jo joku käsitys säännöistä ja mitä au pairin kuuluu talossa tehdä jne. 
Silti tärkeämpää mun mielestä on se, miten perhe on suoriutunut aiempien auppareiden kanssa. Jos heillä on ollut kuus au pairia sua ennen, mutta kaikki he kahden vuoden sisään, ei se tuo kauheasti luottamusta. Silloin perheessä on ollut toistuvasti au pairien kanssa ongelmia, eikä sillä oo väliä kumman "vika" se on ollut; perheen vai au pairin. Jos perheellä aupparit vaihtuvat tiuhaan, on se mielestäni merkki, että perheessä on jotain, joka toistuvasti häiritsee montaa ihmistä (ja ihmistyyppiä samalla). Tätä asiaa sun kannattaa kysyä heiltä suoraan, kuinka monta au pairia heillä on ollut ja kuinka pitkän ajan sisään. Jos määrä on noin yksi/vuosi, on perhe varmasti ihan ok tämän kannalta :) 
Jos perhe antaa sun jutella vanhojen aupparien kanssa (ilman, että perhe kuuntelee vieressä), tuo se luottamusta, että kaikki osapuolet ovat olleet tyytyväisiä! Tätäkin voit kysyä, että onko mahdollista jutella edellisten kanssa. Jos he sanovat jyrkän ein… olisin epäileväinen.

8. Eläimet
Ensinnäkin, jos tiedät että et yhtään tykkää elää eläinten kanssa, niin ei kannata mennä sellaiseen perheeseen. Itsellä ei ollut väliä, jos perheellä on eläimiä. Mun nykyisellä perheellä on kissa. Uudella kissa ja kaksi koiraa. Silti mun Suomiperheillä ei ole eläimiä.
Muista kuitenkin, että au pairin työhön ei kuulu millään tavalla eläinten hoitaminen. Totta kai saat sitä tehdä, jos haluat. Perhe ei voi silti olettaa, että jos he antavat sulle viikonlopun vapaaksi ja he lähtevät pois kotoa, että jäät kotiin hoitamaan lemmikkejä. Se ei oo oikein siis.
Nykyisessä perheessä mun ei tarvitse tehdä kissan eteen mitään (toki jos vesikuppi tai ruokakuppi on tyhjä, pesen ja täytän sen), tulevassa perheessä on periaate sama. Sellaista normaalia osallistumista, mutta ei mitään, että täytyy käydä koirien kanssa lenkillä. Toki saan jos (ja kun) haluan, mutta sitä ei multa odoteta. Varsinkin jos perhe matkustelee paljon, ole varma siitä, että jos sua ei pyydetä mukaan lomille ja eläimet jää kotiin, et ole niistä vastuussa. Ellet niin itse halua.

9. Samaa sukupuolta olevat vanhemmat tai yksinhuoltaja
Itse mä olin kaikelle avoin. Siis mieti, mikä kokemus olis elää näissä perheissä!! Tunnen sekä sinkkuäiti, että -isä perheitä ja heidän auppareita. Äitiperheistä kuulee usein sanottavan, että oot tosi läheinen äidin kanssa, vähänniinku kaveri. Se olis tosi kivaa mun mielestä. Ja sinkkuisäperheistä oon kuullu positiivisimman (ja jonka itsekin voisin kuvitella allekirjoittavan) asian ikinä; ei ole niin paljon draamaa eikä stressiä! Se on ihan totta. Ei ole sitä vaimoa joka mäkättää vieressä kaikesta ja nalkuttaa pikkuasioista. Ilmapiiri on rennompi…
Homoperheistä en oo kuullu, mutta sanonpa vaan, että itse ainakin ottaisin sen kokemuksen avosylin vastaan! Siis jos tuut heteroperheestä ni on tää aika ainutlaatuinen tilaisuus kokea toisenlaista. Tuskin se arki eroaa yhtään mitenkään, mut silti. Kokemus on varmasti erilainen jollain tavalla :) Ole siis avoin!

10. Kotiintuloajat
Näitä on monissa (suurimmassa osassa perheitä), sekä arkisin, että viikonloppuisin. 
Yleistä on, että jos seuraavana aamuna oot töissä, täytyy sun nukkua kotona. Joillain ei oo tarkkaa aikaa, monilla mun kavereilla on 8/9 tuntia ennen ku työt alkaa. Mulla itsellä on 11pm. Molemmat toimivia, koskaan mua ei oo toi häirinny, en oikeestaan edes ajattele sitä. Niinä päivinä, kun en oo töissä, mulla ei oo kotiintuloaikaa, mutta ilmoittaa pitää missä menee ja koska tulee kotiin vai tuleeko. Mielestäni hyvin järkevää. Mut jos tiedät, et oot töissä joka ilta yhdeksään ja kotiintuloaika on kymmeneltä, on se ehkä vähän tylsää. Samoin jos vapaapäivien öitä rajoitetaan, ei ole kovin hauskaa. 


Tässäpä tätä hetkeksi taas… Kysykää jos on kysyttävää! Mulla on 29 tuntia töitä jäljellä tässä perheessä!!!! NIIIIIIN KIVAA!

In English:

So wanted to list some things you should think before choosing a host family. I have chosen two families now and thinking about what went wrong with the first one (because didn't think about all things what are important to me and so on. Actually it was very hard to find any list like this) because for sure I didn't want to rematch again.

Tried to put this in some kind of order starting from the most important thing (imo).

1. Amount of kids and their ages
While you are reading their application or skyping with them, if you feel you can't handle it, you probably just can't. Make strict limits about these things.
Good thing is that host family can't lie about this so you can trust the application for sure.

2. Their lifestyle
You need to have pretty clear idea what kind of experience you want for your year. You need to think about things what make you happy in your home country with kids. Those things you definitely need to do with your host kids too, too. So if you get happy about doing sports with kids you should go with family where you have opportunity to do it.
Food is part of lifestyle, too. If you really love meat I would not go with vegeterian family. Of course it's possible to make it for whole year but think twice.
With lifestyle the dark side is they can lie to you. I would Skype with them a lot and several times during the same week. If the kids are always eating candies or drinking soda I would think it's the case pretty much outside skyping, too. And if you ask plans for the day and the answer is every single time "Today we are just staying home", do you think that all those other days they are very active? Me neither. About eating healthy in America… They might think it's healthy since it's organic but being organic doesn't make 150 grams of sugar healthy. How surprising!

3. Area they are living in
I guess I don't even need to tell that in big cities and surroundings there are more au pairs than on the county side. Well I just told it anyways if someone didn't know that. :D If you live on the country side there might be only few au pairs near by you. And as you know, you are not getting along with everyone. So think about that when choosing a family. And if you are dreaming about living in the middle of Manhattan… Think again, please.
But don't think about the state you want to go to. For sure you can have some states you just could not live in (because of the weather for example), but don't be picky. Think more in what kind of place you want to live in; country side, in the middle of big city or suburbs of big city.

4. Your own private space at home 
Just reminding you: you are working in the same place than you are living in. And not only that you have office but you are working with same people you are living with.
Kids' ages affects on this a lot. It's totally different living on the same floor next to the teenager's room or baby's room. If you have young kids or babies remember they can wake up in the middle of the night and just cry for an hour. 
I'm very lucky since I never wake up if kids are crying. I guess it's because I'm so used to it back in Finland. But I know that all of you are not that lucky with it…
Bathroom is also one thing you should think about. The family doesn't need to provide au pair very own bathroom but almost all the au pairs I know have it. I wasn't very picky with this first but when I started thinking about the things what I wanted from my next host family, private bathroom was one of those things. When you have own shower and bathroom, you don't need to think when kids are taking shower or if they need to get to potty quickly. Once again their ages affects to this!

5. Working hours
45 hours is absolute maximum working hours per week, no matter what. But when you work your hours is up to family as long as it's not more than ten hours per day. Au pair needs to be flexible childcare but still they should think about your experience, too. I would pick a family where the hours are pretty much same every week (of course there is going to be different weeks but most of the weeks the same) since I need at least some routine to my days and weeks.
It's good to figure out when you're having your 1.5 days off. If they are in the middle of the week, it's going to get annoying when you start making friends. Most of the au pairs have their off days during the weekend (meaning Saturday late am or early pm to Sunday evening) so they have time to meet up with friends. If you are working every weekend (Except one weekend every month, starting from Friday 6pm and ending on Monday morning what ever time you start working. That every host family needs to give to the au pair!) it might be hard to make plans with friends.
Also how they are putting down the hours for each day is kind of a big thing. If you are having one to two hours breaks during the day it really doesn't help. That's not enough time to do anything so it might feel like working if you're just staying home. Just being honest since I have had pretty much that kind of days.

6. Access to car
I would not be very picky with this. I haven't have own car here but in Finland I had. Still it hasn't been annoying at all. I can use car when parents don't need it and it has been totally fine. Of course it would be easier just to have own one since you could leave the house without asking a permission every time. But don't ignore some awesome family just because you wouldn't have own car there.
Access to use the car is still pretty important. There might be some limits for example distance from home you can drive to, no driving on highways or in the big cities. I have those limits and only one ´ has caused some problems couple of times is highway limit. Since there is a lot highways in America and all GPSs tell you to go on a highway and then you just need to try a different way.

7. Au pairs before you and how the family has succeed with them
There are so many good things if you are the first one but still so many good things if you're not the first one. For sure first au pair is always going to be that very special one and in my opinion if family wants the au pair to be part of the family, the first au pair is definitely going to be part of it forever.
It's easier if family already knows the rules for au pairs and what's the idea for having an au pairs. Then they should know what duties they can give to au pair and they know their expectations. For kids it's not so huge shock that someone is living in their house if you're not the first one. Still I have couple of friends who are family's first au pairs and I haven't hear anything bad…
But more important than amount of au pairs before you is how they have succeed with them. If they have had six au pairs in two years… It really is not a good sign. It doesn't matter why they have changed the au pair all the time. It matters that they have changed it so many times. If they have had about one au pair for one year in au pair program that's a good sign. They are pretty sure a good family. If au pairs have extended with that family for additional months it's usually very good thing. I know one au pair who extended only because of her friends. So in most of the cases there is something why au pair wants to stay with the family. Ask them about this!
If the family lets you talk with old au pairs (without them listening the conversation) they really have had (and still have) a good relationship with au pair. You should ask if it's possible to talk with their old au pairs. If they answer you absolutely no, you should be suspicious. Seriously!

8. Pets
First of all if you know that you can't stand animals… Don't go to family who has pets. I don't mind if my host family has pets (my current family has a cat and new one has two dogs and a cat) as long as I don't need to take care of them. Actually that's a rule. Au pair is not in responsible of pets.
In my both families au pair is a part of the family. And for sure I give our kitty cat food or drink if she's out of it. Same idea we have in my new host family; just be part of it. If that's ok for both au pair and family it's totally fine to do it. But they can't expect au pair to take dogs for a walk or make au pair "petsit (babysit hahaha)" pets while they are gone. You don't need to be ok with it if they ask you to do it. So with a cat there is not a lot to do but with dogs there is. So I just need to make sure (or who ever is home when it's not dark outside anymore that dogs can get to yard. And if I want to I can take them for a walk. Well for sure I want to since I have never had a dog and if I go hiking anyway… why not to take them with me? But make sure it's like this if your host family has pets!

9. Gay couples or a single parent
I don't know any gay couple host parents but BE OPEN! Just saying it's awesome opportunity to experience a little different family (if you come from mom-dad-family) but still I'm sure that their everyday life is same than any other couple…
Single mom families I have heard that au pair is more like a friend for mom. That would be very nice. I guess it might be easier to talk about problems and so on if you are very close.
Single dad families might sound like eeeh. But I haven't heard any bad word of them! Less drama and stress… No wife all the time saying about everything what dad or you do in a wrong way. Wouldn't that be nice, huh?!

10. Curfew
Most of the families has curfews for both weekdays and weekends. What kind of they are is a totally different thing.
I have curfew at 11pm during the week (so I need to sleep home) and I haven't even think about it. You're never so late out if you are working next day so it doesn't bother at all. Other kind of curfew I have heard a lot about is being home some amount of hours (usually 8-9) before you start working next morning. Both of these are very good in my opinion.
On the weekends most of the host families want you to tell where you are or if you're not coming home for a night. But if you're working late nights and your curfew is very close by the time you get off, it might be a little hard. Since then you don't have any time to go anywhere after work. And if they tell you that you can't sleep anywhere else than home during your off days/nights… It's not very nice.

Just ask me if you have some questions!!!

perjantai 9. tammikuuta 2015

Rematch

Suuria ongelmia? Ei. Pieniä ongelmia? Kyllä. Paljon.
Kuten jokainen varmaan tietää, tulee monesta pienestä asiasta suuri ongelma kun ne kasaantuvat yhteen. Asuminen täysin tuntemattoman (no joo, ei täysin, mutta kuiteski) perheen kanssa ei oo aina helppoa. Itselle ensimmäiset fiilikset siitä, ettei ole varma onko oikeessa paikassa, tuli kuukauden täällä olon jälkeen. Mun välit perheeseen on ollu koko ajan tosi avoimet, joten ollaan kyllä puhuttu asioista hyvin moneen otteeseen. Kyllä meillä synkkaa hyvin, mutta jos ei vaan mene ajatukset yhteen siitä, mitä au pair tarkoittaa jne, ei tää juttu vaan toimi. 
Kuten sanoin, ensimmäisen kuukauden jälkeen fiilis oli vähän niin ja näin. Päässäni pyöri ajatukset perheen vaihtamisesta, LCC tuli käymään meille ja pidettiin meeting kaikki yhdessä. Molemmat kertoi omista tuntemuksista ja ongelmista. Perheellä oli juttuja mun blogista ja siitä, kuinka en siivoa täällä vapaa-ajallani muiden sotkuja. En voinut ihan allekirjoittaa niitä ja tuntui aika pahalta kuulla aikalailla sontaa heiltä. No, mulla ongelmakohtia oli ja paljon. Niistä kuitenkin selvittiin ja asiat muuttuivat. Kuukaudeksi. Samat fiilikset alkoi pyöriä taas päässä; Onko tää mulle oikea paikka ja niin hyvä perhe ku odotin? Valitettavasti tajusin myös heidän jättäneen kertomatta monia asioita hakemuksessa, jotka mun fiiliksiin vaikutti hyvin paljon. 
Siinä sitten reilu kuukauden päivät purnasin kavereille harva se päivä kuinka kaikki ärsyttää. Tuli thanksgiving ja joulu ja tiesin ettei niihin aikoihin perhettä kannattanut alkaa vaihtamaan, ihan jo siksikin, että perheitä ei yksinkertaisesti ole tarjolla tohon aikaan. Joulua ennen juteltiin kuitenkin mun perheen kanssa ja sanoin, etten oikein ole onnellinen. Ettei mulla oo hyvä olla täällä. Olin siinä vaiheessa jo aika pitkälti mielessäni päättänyt, että vaihdan perhettä. LCC kuitenkin kehoitti odottamaan joulun ja uuden vuoden yli. Ja niinhän mä odotin… Oli mielestäni vaan reilua kertoa perheelle noista tuntemuksista etukäteen, eikä sitten heti paukauttaa ideaa perheen vaihdosta. Heti uuden vuoden vaihtumisen jälkeen istuttiin alas perheen kesken ja päätettiin, että muutan toiseen perheeseen. Seuraavana päivänä pyydettiin meidän LCC taas visiitille (20min) ja täytettiin paperit. Ei meidän tarvinnut enää puida kaikkia mahdollisia syitä, kun molemmat ne jo tiesivät. Mulla kävi hyvä tuuri ja olen jo mätsättynä. Siis ollaan jo päätetty perheen kanssa, että sinne mä muutan. 
17.1 toivottavasti aamulla, jos ei, niin 18.1 aamulla mä olen lentokentällä. Etsin lentoa joka suuntaa Los Angelesiin mahdollisimman nopeasti. Eli, blogi varmasti muuttuu, alan ehkä jopa aktiivisemmaksi, koska saan kertoa mun arkipäivistä ja töistä, toisinku mun nykyisessä perheessä. Siksi ootte siis joutunu elämään pimennossa siellä… Pahoittelut :D No, jos jotain kaiken tämän jälkeen kiinnostaa, mikä meni vikaan ni laita mulle fabossa viestiä. Mä copy+paste hyvin nopsaan sulle syyt. :D
Yhden vinkin annan kaikille auppareille. Jos se ei tunnu hyvältä, älä turhaan ole siinä tilanteessa. Jos sun fiilikset on, ettei ole ollut reissu kaiken sen arvoista, että maksoit paljon ja jätit Suomen, älä kituuta itseäsi siinä. Älä hukkaa aikaa. 
Silti, onneksi hukkasin aikaa, koska voin sanoa et mun uusi perhe on aika mahtava. Tosi mahtava. Kirjoittelen lisää joskus… :)

In English:

So as some of you already know, I'm in rematch. Or transition as Cultural Care wants to call it. 
I never had any huge issues here. But you know, a lot small things and all that together make it a big issue. We have very open relationship with my current host family and we had several meetings before making a decision to rematch. 
After the first month we had a meeting with our LCC and we had a good conversation (once again) about our feelings and expectations and everything. After that I felt better. But after two (or so) more months again the feeling "I might not belong here" came to my mind. In a way I felt our lifestyles are just too different. I had a very busy life in Finland but in a different way (a lot to do but with sports) and here it's not the same. I didn't feel like I have enough to do and started feel very bored. 
Then there were thanksgiving and christmas, special events tho… Before christmas we sat down and talked with my family for a long time. Me with mom, me with dad and all together. We decided to try over christmas and see what a little vacation makes.
After new years we made a decision to rematch. Again we had good conversation about it and we really decided it together. That was very nice in my opinion. Couple of days after that my LCC came over and we just filled out the papers (took like 20 mins) because we all knew what are the issues we didn't need to talk once again about them.
I had so good luck with getting a new family. I found them very quickly and we decided I'll fly there January 17th or 18th. Oh and what I mean with "there"? Los Angeles. I think my blog is going to change a little bit, probably start updating it more often (sure…) But I'm excited, and seriously not about LA so much but the family! Their lifestyle and my lifestyle in Finland are pretty similar. Very nice :) 
Ok I want to tell you guys one thing; When I started my matching process I was kind of afraid of getting a match from California. Because of time difference and after all I don't even know why. :D But I guess I'll be totally fine there and I can still Skype to Finland since my hours are a lot different than here. 
One advice for all au pairs: Don't waste your time. If you feel like your months here haven't been good enough or what you expected, talk with your family. Talk with your LCC. Make a difference to situation somehow.
BUT luckily I wasted my time because I got awesome family. I mean AWESOME. And without wasting my time I would not be going there next weekend… :)

maanantai 5. tammikuuta 2015

Sorry for updating my blog all the time

Okei eli suuret anteeksipyynnöt, että taas päivitän blogia (eiku olikohan se kuitenkin niin et ku en oo päivittäny pitkiin aikoihin :D)… No kerron heti alkuun et mun elämässä täällä tulee tapahtumaan tosi isoja muutoksia seuraavan kahden viikon aikana, joten pahoittelut. Kirjoitan siitä myöhemmin mut kaikki au pairit ainakin varmaan ymmärtää mistä on kyse :D Eli siis kirjoitan, kunhan on kaikki selvillä mitä loppuvuoteni täällä teen :) Hyvillä mielin ollaan, itseasiassa paremmilla ku pitkään aikaan. Joten ei hätää siellä Suomessa!!
FINLAAAAAND!! And Art Museum (Philly)

Sitten asiaan, kuukaudet paukkuu ja lähellä 5kk rajapyykkiä ollaan. Ihan vaan tiedoks, että ei oo Suomeen kaipuuta. :D

So beautiful place near by Art Museum of Philadelphia

Joulu oli ja meni. Erilainen ja kyllä voin sanoa et ei ollu yhtään niin kivaa ku Suomessa. Ekaa kertaa tuli sellanen olo et haluan Suomeen. Se kesti tasan kaksi päivää ja sit jo hymyilytti uudestaan. Osasyynä tähän oli tietty mun tilanne täällä, joten… annettakoon tämä suomi-ikävä itselle anteeksi :D Lisäks sain fiiliksen et oon niin surkea sisko. Mulla ei siis oikeesti ollu aikaa (koska olin töissä koko päivän) skypettää jouluaattona Suomeen. Tuli niin surullinen olo etten nähny sisarusten avaavan lahjoja ja jollain tavalla edes olevan osa sitä joulua :(

Oh how I love Philadelphia <3 

Joulun jälkeen olinkin viikon vapaalla ja pysyttelin kotona. Perhe lähti siis laskettelemaan johonkin pikkupaikkaan viikoks ja mua ei napannu toista lomaviikkoa käyttää siihen. Ensin mun kaveri Bostonista tuli tänne, käytiin kaikki pakolliset nähtävyydet ja vähän ekstraa. Sen jälkeen mun kaveri Fairfieldista tuli meille muutamaks päiväks ja ei kyllä jaksettu tehdä juuri mitään :D


Eastern State Penitentiary, Philly. Cool and scary place. 

Uusivuosi oli aika rauhallinen. Tehtiin hyvä dinner meillä kahden kamun kanssa ja sit ilta tuli vietettyä kavereiden kanssa downtownissa ilotulituksia katsellen. Kokonaisuudessaan hyvä uusivuosi :) Ainiin, jossain välissä kävin nykissä pari päivää, ennen vuoden vaihtumista ton viikon aikana :D Ei se kaupunki vaan oo mun paikka!

John Lennon, Central Park, New York
Nyt täytyy alkaa keskittyä seuraaviin koitoksiin…


Selfietime after I found some geocaches ;) Central Park NY



In English

Sorry for updating my blog so often… Going to go through some changes here soon, but telling more when I really have something to tell about. Feels good anyway!! Don't be worried there :)
So I have been here a little less than five months. That's crazy but at the same time I don't feel like going back to Finland in a while, sorry :D


Cool!! Actually I have seen some people doing  this in Finland, too! Central Park, NY

Christmas was different and those days were first days I felt like I want to be in Finland. Seeing pictures of Santa and siblings made me feel sad. I felt like worst big sister ever since I didn't have time to Skype with them on 24th and see them opening presents and so on. Well, feeling better now.

Central Park, NY
After christmas my host family went to skiing and I stayed home almost whole week (with friends tho). I went to NYC for two days before New Years and again realized that I just don't like that city too much! New Years we went to downtown Philly with my friends and saw firework over there. Before that we came to my house with my best friend Alex and my friend from Connecticut and made so nice dinner. :) Good NYE after all!! :)

Benjamin Franklin Bridge
 And happy new year!!